1. Turvallinen Espoo – hyvinvoiville asukkaille

Turvallisuus on perusta, jolle Espoo rakentuu. Sen tulee näkyä kouluissa, asuinalueilla ja kaupungin päätöksenteossa. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys – se vaatii ennakoivaa suunnittelua, vastuullisia päätöksiä ja toimivia palveluja.

Sosiaalinen turvallisuus: Oppimisrauha ja hyvinvointi

Espoo on kasvava kaupunki, ja koulutuksen laadusta on pidettävä huolta. Tämä tarkoittaa:

Laadukasta opetusta ilman häiriötekijöitä. Koulujen tulee saada keskittyä ydintehtäväänsä – opettamiseen, ei jatkuviin tilajärjestelyihin tai oppilaiden siirtelyyn.
Ei improvisoituja kouluratkaisuja. Kouluiksi tarkoitettujen rakennusten tulee olla turvallisia ja pedagogisesti toimivia – ei väliaikaisia toimistotiloja, kuten Kilossa suunniteltiin.
Koulujen ja perheiden vahvempi yhteistyö. Koulujen johtokunnille ja vanhempainyhdistyksille suurempi rooli koulutuspäätöksissä.
Riittävät opiskelutilat. Oppilaiden ei tule kärsiä tilanpuutteesta – tilatarpeet on ennakoitava jo vuosia etukäteen.
Oppilashuollon vahvistaminen. Kouluissa on oltava riittävästi terveydenhoitajia, psykologeja ja muita tukipalveluita, jotta lasten ja nuorten ongelmat havaitaan ajoissa ennen kuin ne eskaloituvat.

Taloudellinen turvallisuus: Vastuullinen päätöksenteko

Turvallinen Espoo syntyy myös taloudellisesti järkevistä ja pitkäjänteisistä päätöksistä. Tämä edellyttää:

Aitojen vaihtoehtojen vertailua. Päätöksenteon tulee perustua huolelliseen arvioon eri vaihtoehtojen kustannuksista ja vaikutuksista.
Ennaltaehkäisyyn panostamista. Hyvin suunnitellut palvelut vähentävät korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja säästävät pitkällä aikavälillä rahaa.

Alueellinen turvallisuus: Yhteisöllisyys ja ennaltaehkäisy

Turvallinen asuinympäristö syntyy, kun kaupunginosien eriarvoistumista torjutaan ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Tämä tarkoittaa:

Jengiytymisen ehkäisyä. Ennaltaehkäisevät toimet ja yhteisöllisyyden vahvistaminen ovat avainasemassa turvallisuusongelmien torjumisessa.
Paikallisten yhdistysten ja asukkaiden osallistamista. Kaupunginosilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa alueensa kehitykseen – koko kylä kasvattaa.
Kotouttamispalvelujen vahvistamista. Espoon kansainvälistyminen on tosiasia. Kaupunki tarvitsee tehokkaan kotoutumisohjelman, joka varmistaa, että maahan muuttaneet ymmärtävät yhteiskuntamme toimintatavat ja voivat integroitua osaksi Espoota.
Monikielistä viestintää. Kaikkien espoolaisten, myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten, on saatava tietoa esimerkiksi koulutuksesta ja palveluista ymmärrettävästi.
Kulttuurien välistä ymmärrystä. Monikulttuurisuus on voimavara, mutta se edellyttää myös selkeitä pelisääntöjä ja vastavuoroisuutta. Lapsille on annettava mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuureihin samalla, kun omaa kulttuuriperintöämme kunnioitetaan.

Turvallinen Espoo on Espoo, jossa jokainen voi elää, oppia ja kasvaa ilman pelkoa tai epävarmuutta. Tämä vaatii kaupunkisuunnittelua, jossa huomisen tarpeet ennakoidaan jo tänään.

2. Vastuullista päätöksentekoa ja uutta virtaa Espooseen

Espoon päätöksenteko kaipaa rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja kuntalaisten aitoa kuulemista. Päätöksiä ei tule tehdä vanhasta tottumuksesta, vaan huolellisen harkinnan ja eri vaihtoehtojen vertailun pohjalta.

Avoimuus ja uudenlainen ajattelu

Päätöksenteon on oltava ennakkoluulotonta ja avointa.
Uskalletaan kyseenalaistaa vanhat toimintatavat ja etsiä rohkeasti parempia ratkaisuja.
Espoolaisilla on oikeus tietää, miten ja miksi päätöksiä tehdään.

Aidosti osallistava päätöksenteko

Päätöksenteon tulee perustua todelliseen vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa, ei vain muodollisiin kuulemisiin.
Kuntalaisten mielipiteitä on kuultava ajoissa, jotta päätöksissä voidaan aidosti huomioida heidän tarpeensa.
Espoo on laaja ja monimuotoinen – eri alueiden asukkaiden ääni on otettava aidosti huomioon päätöksenteossa.

Vastuullisuus ja vaihtoehtojen arviointi

Päätöksentekijöillä on vastuu perehtyä asioihin, esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa.
Virkamiehiltä on vaadittava selkeitä vaihtoehtoja ja niiden vaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa.
Hyvin valmistellut päätökset säästävät resursseja ja varmistavat Espoon kestävän kehityksen.

3. Lapset ja nuoret – mahdollisuuksia, ei esteitä

Espoon on oltava kaupunki, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa, harrastaa ja löytää oma polkunsa ilman taloudellisia tai rakenteellisia esteitä.

Jengiytymisen ehkäisy alkaa ennaltaehkäisystä

Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan – harrastukset ovat tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä ja jengiytymistä.
Nuorisotyön tulee vastata nuorten tämänhetkisiin tarpeisiin eri puolilla Espoota. Eri alueilla tarvitaan erilaisia ratkaisuja.
Ennaltaehkäisevän nuorisotyön mallia on kehitettävä – ei yksittäisiä korjausliikkeitä, vaan pitkäjänteistä työtä.

Kaikille nuorille ja lapsille mahdollisuus harrastaa

Kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet: Päätöksiä ei tule tehdä tavalla, joka nostaa perheiden harrastuskuluja. Esimerkiksi Espoon keskuksen ulkotekonurmen vuokran kymmenkertaistuminen vaarantaa lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen.
Hankkeiden ei tule estää harrastamista: Rakennusprojektien, kuten Espoolahden uimahallin, on mahdollistettava kilpauinnin ja vesiliikunnan jatkuminen koko rakentamisen ajan, jotta kustannukset eivät nouse perheille kohtuuttomiksi.
Matalan kynnyksen harrastustoimintaa: Espoossa on tuettava monipuolista järjestö- ja harrastustoimintaa ja kehitettävä yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Nuorisotyötä, joka vastaa ajan haasteisiin

Espoo on laaja ja monimuotoinen – nuorisotyötä ei voi tehdä yhdellä mallilla.
Espoon on tunnistettava eri alueiden erityistarpeet ja mukautettava palvelut niiden mukaan.
Nuorisotyön resursseja on suunnattava sinne, missä tarve on suurin.

Espoon tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä – pidetään huoli siitä, että heillä on parhaat mahdolliset lähtökohdat kasvaa ja menestyä.

Olen ehdolla kevään kuntavaaleissa Espoon Kokoomuksen listalla. Ehdokasnumeroni on 377, muista äänestää kuntavaaleissa!

Äänelläsi voit vaikuttaa!Näillä teemoilla kohti Espoon valtuustoa